Kolumni: Varautuminen on viisautta – mitä juuri minä voin tehdä? | Kokonaisturvallisuus 2022
Kokonaisturvallisuus

Kolumni: Varautuminen on viisautta – mitä juuri minä voin tehdä?

Kolumni  15.08.2022

Turvallisuusasiat ja turvallisuuspolitiikka kiinnostavat tässä hetkessä niin yhteiskuntamme ja yritystemme johtoa kuin meitä suomalaisia poikkeuksellisen paljon. Vastaavaa kiinnostusta en ole nähnyt, vaikka turvallisuusasioiden parissa olen työskennellyt 25 vuotta. Turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi ja lyhyessä ajassa.

Elämme keskellä sukupolvikokemusta. Koronapandemia jatkuu kolmatta vuotta, Euroopassa on meneillään suurin sota sitten toisen maailmansodan ja syksyllä saatamme nähdä puolen vuosisadan takaiseen öljykriisiin verrattavaa energian säännöstelyä. Olisi ihme, jos tämä ei huolettaisi suomalaisia. On muistettava, että turvallisuus on ensisijaisesti tunne, vaikka kuinka rationaalisesti yrittäisimme asioita ajatella. Yhteiskunnan vakaus ja yksilön henkinen hyvinvointi ovat riippuvaisia juurikin turvallisuuden tunteesta. Turvallisuuden tunne on yhteiskuntarauhan edellytys.

Suomen ja suomalaisten vahvuus on aina ollut yhteisvastuu sekä yhteiskunnan kriisinsietokyky. Kun turvallisuus tai sen tunne ovat uhattuina, luotettavan tiedon ja viestinnän rooli korostuu. Poliittisilta johtajilta nykyhetki vaatii rehellistä viestintää ja realistista varautumista, henkistä johtajuutta. Rehellisyys ja realismi luovat turvallisuutta, ei asioiden hyssyttely eikä panikointi.

Lähipiirin merkitys korostuu

Tutkitusti turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa eniten oma lähipiiri, eli jokainen meistä on vastuussa toistemme turvallisuuden tunteesta. Turvallisuus on siis meidän omissa käsissämme, ja niin kauan kun tuemme toisiamme, pärjäämme kyllä. Turvallisuuden tunne tehdään lähellä ja siihen voimme jokainen omassa lähipiirissämme vaikuttaa. Yhteisöllisyyden ilmeneminen on hyvin tärkeä turvallisuuden tunteelle – ettei jää tunteidensa kanssa yksin.

”Mitä minä voin tehdä”, on yleisin minulle esitetty kysymys eri puolilla Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana. Tekeminen luo suomalaisille turvallisuutta, ja tähän tekemiseen on oltava selkeät ohjeet. Tähän ”tekemisen viestintään” kannustan niin yhteiskuntaa, kuntia kuin yrityksiä ottamaan aktiivisemman roolin.

Tässä muutamia keskeisiä asioita, joita jokainen voi tehdä varautuessaan ja huolehtiessaan henkisestä jaksamisesta:

– Ukrainan ja ukrainalaisten tukeminen

– Kotivara 72 tuntia kuntoon

– Luotettavan uutisoinnin seuraaminen (ja välillä sotauutisoinnista irtaantuminen)

– Lähdekriittisyys, väärintoiminnasta ilmoittaminen

– Arjen rutiineista huolehtiminen

– Huolenpito läheisistä ja ettei kukaan jää yksin

– Olla realisti ja kylmäpäinen, paniikin ja hätäilyn sijaan.

Hyvin meidän lopulta käy. Kaikkein suurin takuu sille, että meidän käy hyvin, on jokainen meistä. Niin kauan kun pidämme yhtä ja vältämme turhaa vastakkainasettelua ja jakolinjoja, olemme vahva ja kestävä kansa.

Kirjoittaja: Jarno Limnell
Sotatieteiden tohtori
Professori, Aalto-yliopisto